tiistai 8. maaliskuuta 2016

Hyvää naistenpäivää! Mitäs tässä oikein vietettiinkään?

Olenko ainoa, jonka mielestä naistenpäivästä on viime vuosina yritetty tehdä yhä enemmän jonkinlaista kaupallista hemmottelujuhlaa, vähän kuin ystävänpäivän ja äitienpäivän risteytystä? Tärkeintä tuntuu olevan se, että ympäristön naisille ostetaan kukkia ja suklaata ja ehkä joku korukin, ihan vain sen takia, että toinen on sattunut syntymään naiseksi.



Ei tässä mitään vikaa. Hemmottelu on mukavaa, kukat kauniita ja on aina ihanaa saada pieniä muistamisia, oli syy sitten mikä tahansa. Suosittelen hemmottelemaan ja paijaamaan kaikkia rakkaita silloin tällöin, ihan riippumatta siitä onko joku erikospäivä, vai ihan tavallinen tiistai. Mutta. Toivoisin että tämän ihana hömpän rinnalla, voitaisiin myös muistaa sitä miksi päivä on tärkeä.

Maailmassa olisi monta tärkeää asiaa, johon voisimme kiinnittää huomiota. Itse olen valinnut tänä vuonna kaksi asiaa, jotka haluan nostaa esiin, ja joiden koen olevan tärkeintä. Valitsin kummankin asian niin, että jos sinä haluat osallistua, sinun ei edes tarvitse nostaa takapuolta sohvalta, vaan se sujuu helposti netin kautta.

1. Äitiyslaki

Aloite äitiyslaista kannattaa lakia, joka mahdollistaisi sen, että hedelmöityshoidoilla alkunsa saaneella naisparin lapsella voisi olla kaksi vanhempaa jo heti syntymästään lähtien. Tällä hetkellä tällaisesta liitosta alkunsa saaneen lapsen asema on epävarma: hänen toinen vanhempansa on paperilla hänelle täysin vieras aikuinen, kunnes perhe on käynyt läpi aikaa vievän, kalliin ja ehkäpä nöyryyttävänkin prosessin, jonka myötä lapsi sisäisen adoption myötä saa virallisestikin toisen vanhemman. Jos lapsen synnyttänyt äiti vaikkapa kuolisi synnytyksessä, ei lapsen toisella äidillä ole häneen minkäänlaista laillista suhdetta.

Ongelma ja ratkaisu pähkinänkuoressa. Kuva: aitiyslaki.fi

Lue lisää lakialoitteesta osoitteesta aitiyslaki.fi ja allekirjoita aloite täällä.

2. Sata naista Wikipediaan

Tiesitkö että suomenkielisen Wikipedian henkilöartikkeleista vain 17,5 prosenttia käsittelee naisia? Luvut ovat samansuuntaiset myös kansainvälisesti. Melko vähän. Tätä tilannetta korjaamaan järjestettiin tänään Helsingin yliopiston kirjastossa Wikipedia-muokkaustapahtuma, jonka aikana Wikipediaan lisättiin artikkeleita ansioituneista naisista. Oman artikkelin näyttävät saaneen muun muassa taidegraafikko Tuulikki Pietilä, joka tunnetaan myös Tove Janssonin puolisona,  Ingeborg Tott, ainoa nainen joka on toiminut Hämeen linnan linnanpäällikkönä, astiankuivauskaapin keksinyt Maiju Gebhard, joka toki oli paljon muutakin sekä työsuojelun uranuurtaja Vera Hjelt. Lisää projektista voi lukea täältä.

Minua jäi kovasti harmittamaan, että en voinut osallistua tähän projektiin paikan päällä, mutta päätin että kyllä siihen pitää vielä osallistua, jos ei muuten, niin lisäämällä Wikipediaan ainakin yksi ansioitunut nainen. Vielä pitäisi päättää, kenestä kirjoittaa. Kuka ansitsisi sinun mielestäsi oman artikkelin Wikipediaan?

Oliko siinä kaikki?

Ei ollut. Lopuksi vielä laulu, jossa ajattelemisen aihetta: Kitkerien neitsyiden Feministirock.



Isät varokaa! Tyttäressänne voi piillä feministi!
Pojat varokaa! Tyttöystävästänne voi tulla...


Viattomasta leikkitoverista hiekkalaatikolla
voi kuoriutua kammottava femakko
pahaa aavistamatta linja-autossa
saatat istuutua sellaisen viereen.


Hyvää naistenpäivää, vietit sitä sitten millä tavalla tahansa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti