torstai 5. marraskuuta 2015

Vähän odotusasiaa

Tänään onkin raskausviikkoja kasassa 28+0, eli nyt on menossa 29. raskausviikko, mikä tarkoittaa sitä, että jos lapsi yhtäkkiä päättäisi alkaa syntyä, selviämisen todennäköisyys on jo 90 prosenttia. Helpottava tieto! Tosin tuo toukkanen saisi kyllä vielä pysyä yksiössään muutaman kuukauden, ainakin ensi vuoden puolelle. Tällä viikolla lapsonen kuulemma harrastaa hengitysharjoituksia, vaikka äidistään tuntuu enemmänkin siltä, että käynnissä on jonkinlainen akrobaattitreeni tai vähintään x-hyppymaraton.

Viikkojen poksumisen kunniaksi pääsin käymään äitiyspolilla, jossa jälkikasvu ultrattiin. Etukäteen taisivat pelätä kuusikiloista sokerivauvaa, mutta ainakin tällä hetkellä lapsi kasvaa hyvinkin tarkasti keskikäyrällä (painoa 1200 grammaa). Ehkä tätä pääsisi synnyttämään ihan normaalisti alakautta ja silloin kun lapsi itse haluaa tulla ulos?

Saatoin harrastaa hieman shoppailua.

Vauva vispasi kovasti käsiään, ihan kuin olisi vilkutellut meille. Ihan liian söpöä! Varmaan vika on hormoneissa, mutta tuntuu että nykyään aivot sulavat kun näen vauvoja, ja nähtävästi myös ultrakuva riittää. Aivotoiminta pysähtyy kokonaan, ja pään täyttää vaaleanpunainen pilvi, suusta purkautuu henkäyksenä "awwww...". Mieskin tapitti ultrakuvaa niin tarkkana, että ei tainnut tietää ulkomaailman menosta yhtään mitään.

Odottelin lääkäriltä jotain painosaarnaa – viimeksi tuli vähän kiukuttelua, ei nykyisestä painostani, vaan siitä entisestä, ennen laihtumista olleesta maksimipainosta, mikä oli melko hämmentävää. Ollutta ja mennyttä, eikös? Nyt oli kuitenkin eri lääkäri kuin viimeksi, ja hän oli tyytyväinen sekä painoon että sokeriarvoihin. Muistutteli vain että pitää syödä terveellisesti ja harrastaa liikuntaa. Sitä ohjetta on ainakin helppo noudattaa :)

7 kommenttia:

  1. Kiva kuulla vauvankin kuulumisia :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivot alkavat jo olla täynnä pelkkää vauvaa :)

      Poista
  2. On se niin suloista nähdä oma vauva vilkkuttelemassa vatsassa! <3

    Itselläni on raskaus sujunut aika helposti. Hieman öisin särkee selkää ja lonkkia, mutta niistäkin selviää. Tyynyjä vaan jalkojen väliin. :)

    Etukäteen pelkäsin, että miten käy verenpaineille ja jo muutenkin hieman koholla oleville paastoarvoille. Verenpaineet ovat onneksi olleet koko ajan hyvät. Toki mittaan niitä kotona, kun lääkärissä yms ne vain tahtovat nousta. Sokerirasituksesta jäin kiinni paastoarvon osalta. Kotimittauksilla on toistaiseksi pärjännyt. Herkuttelut kostautuvat lähinnä korkeammilla paastoarvolla ja sillä, että herkuttelun jälkeinen arvo laskee hitaammin alle 5,5 tasolle.
    Paino on kyllä vähän ongelma, koska alku bmi 36,4 eikä painon paljoa tarvitsisi nousta koko raskaudessa. Valitettavasti en ole saanut vanhoja tapojani katkaistua ja etenkin viimeisten 2,5 kk aikana paino on pompannut ylös turhan paljon syömisen takia. Yhteensä kiloja on tullut n. 10 kg rv 27 mennessä.

    Mainitsit tuossa, että lääkäri oli nyt tyytyväinen painoosi. Voiko kysyä miten se on kehittynyt raskauden aikana?

    Julia

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hehe, tuo kommentti että painon "ei "tarvitse nousta" on hyvin tuttu. Ihmeestä se kuulostaa enemmän siltä että "ei saa nousta". Sinähän olet minua paljon pienempi, minulla kun BMI on vähän päälle 50, niin varmasti olet siltä kannalta paremmassa kunnossa raskautta varten :)

      Oli ehkä vähän epämääräistä sanoa että lääkäri oli tyytyväinen painooni, enemmän hän kai oli tyytyväinen painon kehitykseen raskausaikana. Minulle on siis tullut kaksi raskauskiloa, joista vauvan osuus 1200 grammaa.

      Poista