perjantai 30. lokakuuta 2015

Kokeillaan uutta: Äitiysjooga

Taas on aika kokeilla uutta. Raskaana ollessa ihan kaikenlainen joogailu ei ole sallittua, joten päätin suunnata kokeilemaan mammajoogaa. Alku oli hankala: ilmoittauduin työväenopiston mammajoogaan. Se peruttiin liian vähäisen osallistujamäärän takia. Löysin paikalliselta joogastudiolta korvaavan kurssin. Sekin peruttiin samasta syystä. Kiukutti. Hormonihuuruissani potkin tyynyä pitkin olohuonetta ja kirosin kuin merimies. Miksi rennon ja seesteisen olon tavoittelusta on tehty niin vaikeaa?!?

Onneksi paikallinen joogastudio ei antanut periksi, vaan kokosi nyt loka-marraskuulle tarpeeksi väkeä äitiysjoogakurssille. Ja niinpä meitä oli sunnuntaina kahdeksan isomahaista naista istuskelemassa ringissä joogamatolla, ujosti toisiamme pälyillen, toisten mahoja ihastellen. Joogastudiossa oli lempeän hämärä valaistus, johon lepattavat kynttilät toivat lisätunnelmaa. Aloitimme kertomalla vähän itsestämme ja raskauksiemme kulusta. Sitten joogaamaan.



Ohjaaja oli ihana ja jotenkin todella rentouttava tyyppi, joka osasi todella hyvin luoda tunnelman, jossa uskalsi yrittää ja kokeilla uutta. Olen aina vähän epävarma menemään julkiselle paikalle liikkumaan, mutta tällä kertaa ei jännittänyt enää ihan alun jälkeen. Ohjaajalla tuntui myös olevan jalat vahvasti maassa, mikä oli mahtavaa, koska olen hieman allerginen sille hömpältä tuntuvalle osuudelle, joita osa joogaopettajista suosii. Minä suosin sitä vähän käytännöllisempaa puolta.

Itse jooga oli todella lempeää, esimerkiksi istuimme lattialla tai bolsterilla ja venyttelimme eri suuntiin. Jossain vaiheessa noustiin seisomaan ja tehtiin erilaisia taivutuksia ja tasapainoharjoituksia. Periaatteessa kaikki oli vanhaa ja tuttua minulle, mutta kasvava maha ja tavallista löysemmät nivelet luovat yllättäviä haasteita. Tasapainoni on täysin hukassa! Vaikka maha ei edes näytä niin kamalan isolta vielä.

Lopuksi tehtiin ihana rentoutus, tai siis olisi tehty, mutta minun kohdallani se ainakin jäi vähän vajaaksi, koska jälkikasvu päätti, että mamma oli makoillut paikoillaan aivan liian kauan, ja aloitti potkunyrkkeilyharjoitukset.

Oikeassa joogastudiossa, vaikka hyvin pienessä sellaisessa, oli mukava käydä. Tunnelma oli rento, ehkä siksi, koska olimme kaikki samassa tilanteessa. Olisin ehkä kaivannut hieman enemmän henkilökohtaista ohjausta jokaiselle, nyt meitä ohjattiin vain yleisesti ryhmänä. Siis asennon korjaamista, tarpeen mukaan, jos tarvetta on. Ilman peiliä on joskus vaikea tietää, onko kaikki oikeassa asennossa.

Äitiysjoogakurssi on valitettavasti vain neljän kerran pituinen, mikä on sääli, koska lähdin kurssilta kotiin erittäin rentoutuneena.

Tässäpä vielä kiinnostuneille videomuodossa muutamia äitiysjoogan perusliikkeitä, niitä istuen tehtäviä, joita mekin teimme. Vaikka me emme

2 kommenttia:

  1. Mäkin kaipasin raskausaikana äitiysjoogaa, mutta sitä varten olis pitänyt reissata Turkuun asti. Tein sitten YouTubesta jonkun videon mukaan. Taisin siitä tehdä postauksenkin. Oi niitä aikoja, on kova ikävä sitä masua. Ihanaa odotusta sulle <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitääkin käydä kaivamassa blogiarkistoa :) Mammajoogapostaus on varmaan mennyt minulta vähän ohitse, kun taisin itse siinä vaiheessa olettaa, että en välttämättä ikinä saisi kokea raskautta. Masu on kyllä sekä ihana että ikävä, jotenkin kamalan vaikea suhtautua neutraalisti siihen että masu kasvaa, kun koko viime talvi ja alkuvuosi meni kutistuspuuhissa. Ja sitten kun masentaa, niin jälkikasvu päättää heittää volttia tai vetää X-hyppyjä, ja muistaa että miksi se maha kasvaa... <3

      Poista